Kuinka monta palkattua henkilöä tarvitaan kolmen matkustajan kuljettamiseen Pasilasta Helsinkiin?

Olipa kerran, tai no, tänä yönä illan viimeinen M-juna Vantaankoskelta Helsinkiin. Juna ei normaalistikaan ole mikään yleisömenestys, mutta tällä kertaa juna oli ehkäpä normaaliakin hiljaisempi.

Pasilasta Helsinkiin kyydissä oli kolme matkustajaa. Kun tämän määrän sulloo sveitsiläisvalmisteiseen Sm5-junayksikköön, riittää jokaiselle oma vaunu, ja yksi vaunu jää vielä varallekin.

Näiden kolmen matkustajan asiakaspalvelusta vastasi kolme kappaletta konduktöörejä/junamyyjiä. Itse neljäntenä istuskelin keulalla ja vääntelin hallintalaitekahvoja. Lisäksi Pasilasta hyppäsi kyytiin kuusi (6) kappaletta tarkastajia, joten jokaista matkustajaa kohden junassa oli hyvin pitkälti tasan 3 1/3 kappaletta henkilökuntaa. Siinä jää Karibian luksusristeilijätkin kakkoseksi palvelusväen suhteellisessa määrässä.

Vaikka tarkastajien päätehtävä taisikin olla tuolla kertaa siirtyminen Pasilasta Helsinkiin, he kuitenkin tarkastivat näiden kolmen matkustajan matkustusoikeudet. Ymmärtääkseni liputta matkustamisesta jäi kiinni noin 100 % junan matkustajista.

 

Uutiskommentti: Rautatietoimijoiden vastuualueiden erot

Helsingin Sanomat julkaisi juuri äsken taloustoimittaja Jarmo Aaltosen tunteenpurkauksen. Hän oli ilmeisesti noin kaksi tuntia sitten myöhästynyt töistään, koska juna oli myöhässä. Kommentissaan Aaltonen läväyttää täyslaidallisen rautatieoperaattori VR:ää kohtaan.

Noh, kiukustuminen on tietysti ymmärrettävää. Vähän kuitenkin ihmettelen kiirettä töihin, jos kerran aikaa riitti tuollaisen turhanpäiväisen itkun kirjoittamiseen. Kai siellä Sanomatalossa olisi oikeitakin töitä ollut tarjolla?

Teksti on kirjoitettu ilmeisen hätäisesti ja ilman faktojen selvittämistä, sillä hyökkäys kohdistuu aivan väärään rautatietoimijaan. Aamuinen seisahdus johtui Liikenneviraston liikenteenohjausjärjestelmän vikaantumisesta.

Kerrataanpa siis – taas kerran – eri rautatietoimijoiden vastuualueet:

  • VR on liikennöitsijä. Liikennöitsijä ajaa junia, ja usein myös omistaa kaluston. Ei välttämättä aina omista. Flirt-junat (Sm5) omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jossa VR tosin on ainakin toistaiseksi osakkaana. Esimerkiksi bussipuolella Kuopion Liikenne on liikennöitsijä.
  • Liikennevirasto hallinnoi ratainfrastruktuuria, sisältäen liikenteenohjausjärjestelmät. Kuten hallinnoi maanteitä. Ja laivaväyliä. Jos maantiellä romahtaa silta (vrt. tämänaamuinen), tuskin kukaan syyttää Kuopion Liikennettä, vaikka heidän bussissaan sillä hetkellä olisikin? No, Jarmo Aaltonen saattaisi syyttää. (Lisäys klo 20:32 – Varsinaisen ratainfran kunnossapidon suorittaa kunnossapitoyhtiö, joista kaksi suurinta taitavat olla VR Track ja Destia. Kunnossapitotason ja -kohteet määrittelee kuitenkin Liikennevirasto.)
  • Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi antaa rautatieliikenteen viranomaismääräykset ja säännökset.
  • HSL on alueensa tilaajaorganisaatio. HSL päättää liikennöitävistä vuoroista ja tilaa liikennöinnin liikennöitsijältä – rautateiden tapauksessa toistaiseksi aina VR:ltä. Mutta se on viime kädessä HSL:n päätös harventaa junavuoroja mahdollisten talvivaikeuksien aikana. Tässäkin kohtaa Aaltosen tunteikas itkunsekainen purkaus menee huti kohteestaan.

Vaikka kyseessä oli “kommentti” eikä varsinainen uutisteksti, luulisi toimittajalla olevan edes tämän verran yleistietoa kirjoittamastaan aiheesta. On kuitenkin valitettavan yleistä, että jopa toimittajat edelleen sotkevat nämä asiat. On perin turhaa toivoa tavallisen kansalaisen ymmärtävän asioita, mikäli toimituskunta suoltaa aiheesta jatkuvaa misinformaatiota.

Ja kyllä, VR:lläkin on tietysti omat ongelmansa – Liikenneviraston ja HSL:n aiheuttamien ongelmien lisäksi.

Lisäys klo 13:24 – Luethan myös tasapuolisuuden nimissä artikkelin kommentit. Siellä Jarmo Aaltonen esittää näkemyksensä.

Sana sunnuntaiksi, osa 14: 押し屋

押し屋, eli “oshiya“.

Japanilaisen rautatieaseman työntekijä, joka avustaa junan tyhjentymis- sekä täyttöprosessia. Kuuluisin temppu tähän on matkustajien survominen junaan (video), mutta tehtäväkenttään kuuluu muutakin.

Itse reissun aikana havaitsin kyseisen työn suorittajia, mutta en liikkunut aamuruuhkan aikana ruuhkasuuntaan, joten itse survontaa ei tullut nähtyä.

Olen siis takaisin Suomessa. Ja mikä onkaan sopivan kontrastikas seuraava matkakohde varsin mainion Tokion-reissun jälkeen?

Turku.

 

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.