Ohjausvaunu

Viime maanantaina esiteltiin medialle sellainen kummallisuus kuin ohjausvaunu.

Sepä onkin niin jännä kapistus, että sen idea ei avaudu ihan lonkalta aivan kaikille. Muutama puolituttu ja tutumpikin on kysellyt meikäläiseltä, että mikäs idea siinä on. Onko siinä moottorit? Tarvitseeko veturia ollenkaan enää? Onko ideana se, että voidaan lyhyitä matkoja pakittaa?

Ei ole moottoreita. Tarvitsee veturin. Ei ole ideana se, vaan ihan pitkiä matkoja mennään.

Mediakin on kompuroinut: erään lehden toimittaja kertoi, että ohjausvaunujen myötä junien ei tarvitse enää vaihtaa suuntaa (häh?). Eräässä lehdessä oli kuvatekstinä, että VR esitteli uusia kaksikerroksisia ohjaus- ja ravintolavaunuja. Noh, niitä kaksikerroksisia ravintolavaunuja on kyllä tulossa lähivuosina, mutta kuva oli ihan normaalista yksikerroksisesta InterCity-junan ravintolavaunusta, joka oli mediaesittelyssä ohjausvaunun perässä kiinni…

VR on johtanut harhaan itsekin: ”ohjausvaunussa yhdistyvät veturi ja matkustajavaunu”. No eivätkä yhdisty. Siinä yhdistyvät ohjaamo ja matkustajavaunu.

Mutta hittojako tässä hölisemään, sillä skemaattiset kuvat selittävät enemmän kuin skemaattinen kuvattomuus! Itse piirsin!

Tavallinen veturijuna

Tavallinen veturijuna.

Noin! Kuvassa on vasemmalla veturi, jonka perässä on kaksi tavallista vaunua. Yleensä vaunuja on rutkasti enemmän, mutta ei nyt anneta sen häiritä. Vihreät laatikot kuvaavat matkustamoa. Kirkkaanpunainen vinoneliö on käytössä oleva ohjaamo, tummanpunainen on passiivinen – tilanteessa käyttämätön ohjaamo. Sininen kuvaa ”veturilaitteita”, eli systeemejä jotka pistävät junan liikkeelle. Vetäviä akseleita, suurjännitelaitteita, dieselkalustossa päämoottoria, ynnä muuta sellaista tauhkaa. Yllä kuvassa on siis perinteinen nykyinen veturijuna: veturi vie ja vaunut vikisevät perässä. Kulkusuunta vasemmalle, kohti Helsinkiä.

VR:n tiedotteen mukaisia veturin ja matkustajavaunun yhdistäviä vekottimiakin on. Sellainen on vaikkapa Dm12-dieselmoottorivaunu, ”kiskobussi”:

Moottorivaunu.

Moottorivaunu.

Siinä on kaikki mitä veturissakin, mutta ”veturilaitteet” on mahdutettu pieneen tilaan, pääasiassa lattian alle. Näin on ohjaamojen väliin saatu mahtumaan matkustamo. Näppärää! Mutta tämähän ei ole lähellekään ohjausvaunua.

Kaikkea tekniikkaa ei toki tarvitse tunkea samaan vaunuun. Kun ”veturilaitteet” levitetään pitkin useamman vaunun junayksikköä, saadaan vaikkapa Sm5-sähkömoottorijuna ”FLIRT”:

Sm5-sähkömoottorijunayksikkö.

Sm5-sähkömoottorijunayksikkö.

Näppärää! Mutta ei tämäkään liity ohjausvaunuihin, vaikka tässäkin on samassa vaunussa matkustamoa ja ohjaamoa.

Sitten jännän äärelle – ohjausvaunun idea:

Ohjausvaunullinen veturijuna.

Ohjausvaunullinen veturijuna.

Tadaa! Kulkusuunta on edelleen vasemmalle. Junan keulalla on nyt tämä ohjausvaunu, ja kuten skemaattinen kuva kertoo, siinä ei ole mitään veturimaista. Se on vain vaunu, jossa on toisessa päässä ohjaamo. Veturi on junan perässä. Se siis työntää. Työntyri? (Eipä sanan ”veturi” keksijä aikoinaan arvannut, miten rajoittuneen sanan aikoinaan keksi.)

Veturin molemmat ohjaamot ovat käyttämättöminä. Kummassakaan ohjaamossa ei edes ole ketään. Kuljettajapolo sen sijaan puuhailee junan keulalla, ohjausvaunun ohjaamossa. Ohjausvaunun ja veturin välillä kulkee datayhteys, jonka avulla ohjausvaunun ohjaamo hallitsee etänä veturin laitteistoja. Se on siis ikään kuin veturin kolmas ohjaamo, joka nyt sattuu vain sijaitsemaan vähän muualla. Jännää!

Nyt on toimintaidea selvä. Mutta mikäpä on tämän koko homman suuri kuva? Miksi tällaiseen ratkaisuun ryhdytään?

Helsingin päärautatieasema on pussiasema, kaikki raiteet päättyvät toisesta päästään päätepuskimiin. Jos on tarve kääntää saapuva veturijuna takaisin kohti maakuntia, homma on nykyisellään vähän kankeaa. Ensin irrotetaan saapuneen junan veturi, jolloin se jää ”jumiin” vaunuston taakse. Jostain muualta tulee toinen veturi, joka ajetaan vaunuston pohjoispäähän kiinni. Tämä juna sitten joissain vaiheessa lähtee matkaan, jonka jälkeen vasta tämä saapunut veturi voidaan ajaa pois pussin pohjalta. Se lähtee joko varikolle huoltoon tai Töölönlahdelle seisoskelemaan hetkeksi, jotta voi siirtyä seuraavaksi jonkin toisen junan keulille – jonka saapuva veturi on jälleen jäänyt jumiin pussin pohjalle.

Tämä kaikki sitoo kohtalaisen paljon vetureita ja niitä ajavia kuljettajia, sekä kuluttaa ratapihan rajallista liikennöintikapasiteettia.

Mutta! Ohjausvaunujen kanssa homma sujuvoituu huomattavasti. Saapuva juna tulee ohjausvaunu edellä Helsinkiin. Lähtevä kuljettaja lompsii junan pohjoispäähän veturiin, ja hurauttaa veturi edellä kohti maakuntaa. Ohjausvaunu hengailee pohjoiseen mentäessä perässä – ohjaamo pois käytöstä – kuin mikä tahansa tavallinen matkustajavaunu. Näin ollen ainoakaan veturi ei joudu siirtyilemään kuljettajineen yksinään tehottomasti ympäri ratapihaa, ja kääntyminen on ylipäätään nopeampaa.

Muillakin pääteasemilla, sekä Pieksämäen suuntaan mennessä sekä Tampereella että Kouvolassa (joissa rataverkko kulkee silleen hassusti, että asemalla täytyy vaihtaa suuntaa) homma sujuvoituu, kun ei tarvitse roudailla vetureita ympäriinsä saadakseen sellaisen keulille.

Nyt ollaan siis uuden ajattelun äärellä kaikin puolin. Siis Suomessa – Keski-Euroopassa ja muuallakin on vastaavaa meininkiä ollut jo vuosikymmeniä. Tosin, ei tämä Suomessakaan aivan uutta ole…

…nimittäin ohjausvaunuja on kulkenut täälläkin jo vuodesta 1968. Se on kyllä totta, että tämä nyt esitelty vaunu on ensimmäinen ohjausvaunutyyppi veturijunissa, mutta läväytetäänpä vielä yksi skemaattinen kuva:

Ohjausvaunu 1960-luvulta. Suomessa.

Ohjausvaunu 1960-luvulta. Suomessa.

No helevetti. Ihan samanlainen skemaattinen ohjausvaunu taas keulilla. Parina sillä on selvästi jonkinlainen moottorivaunu, jossa on ohjaamo vain toisessa päässä, ja suurjännitelaitteet eteisessä. Kyseessä on ihan tavallinen vanhan mallin lähijunayksikkö. Se siitä uudesta ja ihmeellisestä. :)

Sitten kysymys lukijoille:

Veturijuna, jota voidaan kokoonpanoa muuttamatta ajaa kumpaan suuntaan tahansa, on englanniksi push-pull train. Suomen kieleen ei taida olla vakiintunut mitään sopivaa termiä. Mikäpä siis olisi sopiva nimitys tällaiselle junalle? Työntöjuna? (Äh, kyllähän se menee toiseen suuntaan ihan perinteisesti vetämällä.) Työntövetojuna? Vetotyöntöjuna? Äh. Keksikää parempia. :)

Advertisement