Voiko Suomessa junalla ajaa ylinopeutta?
25.7.2013 16 kommenttia
Päivää kesäpäivään!
Kesä on sillä tavalla jännää aikaa, että sitä herkästi keksii vapaa-ajalleen muuta puuhasteltavaa kuin esimerkiksi blogin kirjoittamisen. Blogissa onkin ollut hieman hiljaisempaa, ymmärtänette. Kuitenkin, rautatiet eivät lomaile kesällä. Vaan törmäilevät mihin sattuu. :(
Ilmailuguru J. Kuusisto aikoinaan – kyllästyttyään jatkuviin lento-onnettomuuksiin – vuonna 2006 kielsi onnettomuuksia tapahtumasta. Ja suuttui myöhemmin kovasti, kun niitä yhä kuitenkin sattui.
Viime aikoina on maailmalla tapahtunut aivan liikaa. Kanadassa karkasi öljyjuna ja vähän räjähteli. Ranskassa matkustajajuna törmäili laituriin. Ja nyt viimeisimpänä Espanjassa matkustajajuna meni ihan mukkelismakkelis. Ihmisiä on (tätä kirjoitettaessa) menehtynyt näissä onnettomuuksissa yhteensä pitkälti toistasataa. Ei hyvä.
Siispä:
Kiellän kaikki rautatieonnettomuudet ja -vauriot, tällä päivämäärällä.
Espanjan onnettomuuden on kerrottu johtuneen siitä, että juna kulki paikkaan nähden suurella ylinopeudella. Varsin ymmärrettävästi ihmiset ja media ovatkin kyselleet toisiltaan ja vähän muiltakin, ”voiko Suomessa junalla ajaa ylinopeutta”.
Oikea vastaus kuuluu: voi, muttei yleensä kovin paljoa.
Yle haastatteli VR:n turvallisuusjohtaja Hammarbergiä jutussa, joka on otsikoitu ”Suomessa junalla ei voi ajaa ylinopeutta”. Aivan heti täytyy sanoa, että juttu on silkkaa asiaa, hyvin pitkälti suurin piirtein asia on juuri noin. Kuitenkin, jokunen kohta kaivannee tarkennusta.
- ”Suomen rataverkossa kulunvalvontajärjestelmä hidastaa junan sallittuun nopeuteen, jos kuljettaja ei sitä tee –”
Periaatteessa näin. Se tosin hidastaa junan ihan nollaan asti, eikä siis itsekseen lopeta jarrutusta. Pakkojarrutuksen voi kyllä tietyissä tilanteissa keskeyttää, kun vauhti on laskenut riittävän alas.
- ”Suomessa junalla ei hänen mukaansa voi ajaa ylinopeutta.”
Periaatteessa näin. Laitteisto sallii muutaman km/h ylityksen. Tosin se alkaa siinä vaiheessa piippailemaan ärsyttävästi, eikä sitä kukaan jaksa pitkään kuunnella. Ja tokihan JKV-laitteiston täytyy toimiakseen olla kytkettynä päälle. Ja kyllähän se on. (Paitsi museojunissa. Mutta niissäpä onkin toinen selväjärkinen tyyppi vieressä vahtimassa. Ja toki nopeudetkin hiljaisempia.)
- ”Rataverkolla on laitteet, jotka tietävät, kuinka nopeasti kullakin osuudella ajetaan. Kun veturi ajaa laitteen kohdalta, kuljettajalle tulee tieto, että tässä on nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa –”
No tavallaan joo. Tosin systeemi on vielä fiksumpi. Se nimittäin kertoo nopeusrajoituksista jo hyvissä ajoin ennen sen alkamista, ja suorittaa pakkojarrutuksen tarvittaessa jo etukäteen, jolloin rajoituksen kohdalla ei nopeus ole enää liian korkea. Se ”laite” on muuten ulkoisesti esimerkiksi tällainen.
- ”Nopeimmin Suomessa kulkee Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro-juna.
– 200 kilometriä tunnissa, hetken aikaa Keravan ja Lahden välillä jopa 220 kilometriä tunnissa.”
Täysin samaan kykenee myös ”tavallinen Pendolino”. Noh, epäolennaista asian kannalta, mutta pitää välillä vähän parjattua pötkylääkin puolustella. :)
- ”Ratapihalta lähtiessä nopeus voi olla Hammarbergin mukaan 10 – 20 kilometriä tunnissa.”
Yleisimmin kyllä lähtöpaikan ”alkurajoitus” on 35 kilometriä tunnissa. Mutta voi se olla turvalaiteteknisistä syistä tosiaan joskus niinkin alhainen kuin 10 km/h – mutta melko harvoin.
- ”Rauno Hammarbergillä ei ole tietoa, onko Espanjassa käytössä vastaavaa junan nopeutta säätelevää järjestelmää.”
Mutta minullapa on tietoa. Ja internetissä lisää. Kyllä vain Espanjastakin vastaavat systeemit löytyy. Mutta sitäpä en tiedäkään, oliko viimeisimmässä onnettomuudessa sellainen käytössä, ja jos oli, niin miksi se ei onnettomuutta estänyt. Selvinnee tulevaisuudessa.
Ja kyllä, rautatieliikenne on edelleen aivan älyttömän turvallista, etenkin kun vertaa tieliikenteeseen. Tai kävelyyn. Tai oleskeluun vaikkapa yksin kotona.
Ja nyt palaan viettämään vapaa-aikaa. Ja odottamaan kesälomaa, joka tänä vuonna meikäläisellä on näppärästi heti syyskuussa. Kaipa silloinkin on jossain lämmintä? Ideoita?
Sauna.
Aijai, eipä kestänyt kuin neljä päivää, kunnes sveitsiläiset päättivät uhmata Kiskomiehen kieltoa:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288585892703.html
Joo. Aivan kuin haluaisivat tahallaan ärsyttää meikäläistä…
Ei kai lyhyellä matkalla olevia routa-, ratatyö ym. rajoituksia valvota JKV:n avulla? Kun baliisiryhmien väli on mikä on, niin esimerkiksi 20 metrin matkalla olevan 30 km/h -rajoituksen valvonta ei kuulosta todennäköiseltä.
Eli periaatteessa lienee mahdollista, että kuljettaja vaikkapa ajaa 160 km/h paikassa, jossa rajoitus on penkansortuman ja täysin vinksallaan olevan ratageometrian vuoksi 20 km/h?
Kyllä vain kaikkiin, lyhyisiinkin tilapäisiin rajoituksiin tuodaan pikakiinnitteiset JKV-baliisit samaan aikaan kun merkitkin asetetaan maastoon. Ratavauriotapauksissa ennen merkkien ja baliisien asentamista saadaan rajoitus suullisesti liikenteenohjauksen ilmoituksena, ja tässä on toki inhimillisen erehdyksen paikka. Nuo suulliset ilmoitukset ovat tosin sen verran harvinaisia, että sellaisen saatua sitä kyllä melkolailla skarppaa, jotta rajoitus tulee varmasti noudatettua. :)
Tuollainen kohtalaisen lyhyt rajoitus, oli se sitten tilapäinen tai kiinteä, ei tarvitse kuin yhden baliisiryhmän per suunta, ja se sijoitetaan riittävän kauas rajoituksen etupuolelle. Tältä ainoalta baliisiryhmältä saa kaiken riittävän tiedon rajoituksen sijainnista (etäisyys rajoituksen alkuun, rajoituksen pituus ja rajoituksen suuruus), ja veturilaitteet itse laskevat rajoituksen sijainnin, eikä itse rajoituksen alku- tai loppukohdassa ole baliiseja lainkaan.
” Ja tokihan JKV-laitteiston täytyy toimiakseen olla kytkettynä päälle. Ja kyllähän se on.”
Onhan se päällä, paitsi silloin kun se ei ole päällä. Onhan siinä oltava nappi jolla sen saa vikatapauksessa pois päältä.
Juuri näin. JKV-veturilaitteen keskusyksikössä on päävirtakytkin, jolla laitteen saa sammuksiin. Laite sammutetaan varikko-olosuhteissa (jotta huoltomiehet eivät altistu alustassa olevan JKV-antennin säteilylle), usein vaihtotyössä (jossa sen käyttö ei ole pakollista, eikä se tosin päällä ollessaankaan vaihtotyömoodissa opastimia edes valvoisikaan) sekä junaliikennöinnissä JKV-veturilaitteen vikaannuttua (erillisellä luvalla tietyin ehdoin).
Lainaamallasi kohdalla yritin yksinkertaistetun tiivistetysti sanoa, että JKV-laitetta pidetään junaliikennöinnissä päällä aina kun se on mahdollista. :)
Joskus olen kuullut, että tämä JKV:n pääkytkin olisi sinetöity niin, ettei laitetta voi kytkeä pois ”jäämättä kiinni”. Onko tämä nyt vain urbaania legendaa? Ainakin tuntuu siltä, että uutta sinettiä saisi olla asentamassa jatkuvasti, jos laitteen sammuttaminen on jokapäiväistä. Jääkö laitteen sammuttamisesta kuitenkin merkintä ns. mustaan laatikkoon. Toki tiedän, etteivät kuljettajat varmasti luvattomasti aja ilman JKV:aa, mutta noin periaatteellisella tasolla asia kuitenkin kiinnostaa.
Sinettiä ei ole, sillä laite tosiaan rutiininomaisesti kytketään pois päältä luokkaa päivittäin. Sen sijaan uskoisin, että ”mustaan laatikkoon” (virallisemmin: rekisteröintilaite) menee tieto käynnistyksistä ja sammutuksista, sillä se on juurikin kulunvalvontajärjestelmä, jolta se pääosan tiedoistaan kerää.
Hei loistava blogi! Ihmettelin ääneen omassa blogissani, että eikö ole muita ammattia käsitteleviä blogeja. Heti tuli lukijalta vinkki tästä ja bussieskosta. Mielenkiintoista, kiitos
Kiitoksia!
Kappas, luotsiblogi, laitetaanpa seurantaan. Sellaista merellistä blogia olen myös seurannut kuin Tarinoita ahterista http://tarinoitaahterista.wordpress.com/ – onko tuttu? Valitettavasti näyttäisi kuitenkin lupaavan alun jälkeen hiljentyneen.
Eipä ole. Niin käy monelle blogille, kuten tuolle spårablogille, josta soisi kuuluvan.
Eipä vain uskota. Ihan kiun kiusallaan uhmaisivat kieltoasi.
http://aksa.fi/postiauto-ja-juna-tormasivat-paatelassa/
Saattaa olla, ettei rautatieliikenne ole tässä se töppäyksen tekijä, mutta poliisi tutkii asiaa…
Käytetäänö Sm5 junissa koskaan täyttä teho kiihdyttäessä? Olen huomannut että ulkomaisilla flirteillä 0-120 km/h nopeuteen menee aikaa noin 30-40 sekuntia, kun taas Sm5:dellä noin 50 sekuntia. Eikö Sm5 junalla ”mummoystävällisistä” syistä käytetä täyttä kiihdytystehoa? Vai johtuuko se Suomen muiden junien hitaammasta kiihtyvyydestä? Kuitenkin Sm5 kiihtyy mielestäni nopeammin kun Sm4,
Olet oikeassa: Sm5:llä ei ole tapana käyttää täyttä kiihdytystä juurikin matkustusmukavuuden vuoksi. Sellainen 70-80 % riittää mainiosti.
Olen itse huomannut, että aina välillä asemalta lähtiessä kiihdytys saattaa loppua kuin seinään. Tämän jälkeen juna rullaa yleensä muutaman sekunnin ja jatkaa tämän jälkeen kiihtymistä normaalisti. Yleisintä tämä on mielestäni Pasilassa raiteella 2 lähdettäessä pohjoiseen sekä Oulunkylässä raiteella 4 lähdettäessä etelään. Liittyykö tämä JKV:hen?